Asiakkaan kokonaistilanne kartoitetaan hoitosuhteen alkaessa.
Kokonaistilannetta kartoitettaessa kirjataan muistiin henkilötiedot sekä omaisten ja läheisten tiedot.
Tämän lisäksi kartoitetaan hoitoon tulon syy, diagnoosi ja/tai oireet sekä mahdolliset hoito-ongelmat.
Kokonaistilanteen kartoituksessa kiinnitetään huomiota asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tilaan ja kartoitetaan hoitoon vaikuttavat kulttuuriset ja/tai uskonnolliset taustatiedot.
Kokonaistilanteen kartoituksen jälkeen kirjataan muistiin hoito- ja palvelusuunnitelma.
Hoito- ja palvelusuunnitelmasta selviävät asiakkaan tarpeet, hoidon tavoitteet ja hoidossa huomioitavat asiat sekä se, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan.
Hoito- ja palvelusuunnittelma tehdään yleensä moniammatillisessa työryhmässä, ja omahoitajalla on suunnitelman tekemisessä ja toteuttamissa keskeinen rooli.
Asiakkaan tulee saada vaikuttaa hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöön mahdollisimman paljon.
Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja voi kertoa hoitosuunnitelmaan liittyen tärkeää tietoa.
Asiakkaan mukana olo suunnitelman teossa mahdollistaa parhaiten asiakkaan toiveiden huomioon ottamisen.
Aina asiakkaan läsnäolo ei ole kuitenkaan mahdollista, esimerkiksi silloin kun asiakkaan toimintakyky on niin alhainen, ettei hän kykene kommunikoimaan.
On hyvä miettiä etukäteen, voisiko hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon ottaa mukaan myös asiakkaan lähiomaisen. Kirja: Lähihoitajana yhteiskunnassa s. 265, Sirpa Pursiainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti